tiistai 10. joulukuuta 2013

Mikä on tyypillisen tarinan vastakohta?


Oletko rutiineja rakastava ihminen? Pidätkö siitä, että elämässäsi kaikki on säännöllistä? Haluatko työskennellä kahdeksan tuntia päivässä kahdeksasta neljään tai vaihtoehtoisesti yhdeksästä viiteen? Tahdotko välttää työntekoa viikonloppuisin? Iloitsetko vapaa-ajasta iltaisin?

Jos vastasit kaikkiin kysymyksiin kieltävästi, sovit hyvin ryhmäliikunnanohjaajaksi ja personal traineriksi.

Tervetuloa meidän maailmaamme! Siinä maailmassa elää aika iloinen ja energinen joukko ihmisiä, nuoria, keski-ikäisiä ja jopa vanhoja. Osa meistä, etenkin nuorista, on tässä työssä vain läpikulkumatkalla johonkin suurempaan ja merkityksellisempään. Osa meistä on aloittanut tämän työn osa-aikaisena sivutyönä opiskelujen tai päätyön ohella, niin sanottuna harrastuksena, ja pikkurahan toivossa. Osa meistä on tiennyt koko ikänsä, että liikuttaminen ja kanssakulkijoiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on heidän elämäntehtävänsä.

Oletko sinä yksi meistä? Vai oletko yksi joukkoomme tahtovista?

Minä olen yksi meistä, monen monta tietä kompuroiden kulkenut. Löysin todellisen liikuttajan itsestäni vasta 40-vuotiaana. Sitä ennen yritin pitää liikuttamisen paloani sammuksissa, mutta pinnan alla kytenyt palo ei ottanut sammuakseen. Kunnon roihu ei ole vielä päässyt valloilleen, koska talven pakkaset hieman hyydyttävät kylmää koneistoani. Vaan odotellaanpa kevättä ja kesää...

Niin, sen tyypillisen tarinan vastakohta lienee epätyypillinen tarina, jollainen minulla on luullakseni kerrottavanani. Kuka tahtoo tietää lisää?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti